Tämän blogin aiheissa on asioista, joista syntyy hyvinvoiva elämä. Blogia pitävät Team ViaVitalin jäsenet, yhdessä vierailevien omien alojensa asiantuntijoiden kanssa. Kirjoituksia sekä videoita julkaistaan säännöllisen epäsäännöllisesti, aina kun inspiraatio kohtaa sopivan ajankohdan.
AJATUKSIA GOLFAREILLE
Golfkausi kolkuttelee jo ovella ja pian ulkokentille pääsee pelaamaan tätä maailman parasta ja myös turhauttavinta peliä. Olen itse kohtalaisen aktiivinen klubituuppari, joka nauttii tuloksen teosta kaksi kertaa kaudesta ja loput 50 kierrosta lähinnä auringosta, ulkoilmasta ja taukokioskin makkarasta. Syvennyn tässä blogikirjoituksessa siihen, miten kehoa hoitamalla, huoltamalla ja vahvistamalla omasta pelistään voi saada enemmän irti. En ala siis jakamaan svingiohjeita, koska todennäköisesti tarvitsen niitä yhtä paljon kuin lukija itse.
Golf ei tunnetusti ole kontaktilaji. Silti usein pelatessa kuulee jonkun ryhmästä valittavan jotakin vaivaa joka esiintyy ainoastaan golfia pelatessa. Urheiluvammat voidaan jakaa karkeasti kahteen eri kategoriaan: traumaattiset- ja liikakäyttövammat. Golfarit kärsivät usein liikakäyttövammoista jotka ilmenevät toistuvan rasituksen aiheuttamista lihaksiston tai nivelten kiputiloista. Lihaksisto tarjoaa keholle aktiivista tukea, kun taas esimerkiksi nivelet, nivelsiteet ja välilevyt passiivista tukea.
Yleinen golfareiden vaiva on alaselkäkipu jota esiintyy jopa puolella pelaajista. Muita yleisiä vaivoja ovat niskan, hartioiden, kyynärpäiden, ranteiden ja alaraajojen vaivat. Vanhemmalla iällä aloitettu harrastus lisää loukkaantumisriskiä jo mahdollisesti alkaneiden degeneratiivisten muutosten vuoksi [1]. Mikään ei ole golfarille turhauttavampaa kuin se, että ei pysty pelaamaan golfia.
Golfsvingi voidaan purkaa karkeasti neljään osaan (nimitykset saattavat muuttua lähteen mukaan):
Svingin aikana selkärangan läpi kulkee useita erisuuntaisia voimia kuten ylhäältä alaspäin kompressio, etu-takasuuntainen vääntö, sivuttaissuuntainen vääntö ja sivuttainen taivutus. Erään tutkimuksen mukaan lannerangan (L3-L4) segmenttien läpi kulkee jopa 8-kertaa lyöjän kehonpainon suuruinen kompressiovoima [1].
Olen usein kentällä ollessa kuullut ainakin yhden ryhmäläisen sanovan kuinka vartaloon pitäisi saada enemmän kiertoa (ylä- ja alavartalon liikkeiden erottaminen) ja sitten pallo kyllä lentäisi niin paljon pidemmälle. Alle 10 tasoituksella pelaavat pelaajat tutkitusti suorittavat kiertoliikkeen laajemmin ja paremmalla ajoituksella, mikä johtaa suurempaan vääntövoimaan ja siten suurempaan mailanpäänopeuteen ja pidempiin lyönteihin [2]. Riittävä alaselän- ja hartioiden liikkuvuus on hyvin tärkeää mikäli palloa halutaan lyödä pidemmälle. Kiropraktiikan ja erinäisten harjoitteiden avulla keho pystyy toimimaan optimaalisemmin ja paremmilla liikeradoilla antaen lyöjälle mahdollisuuden suoriutua paremmin [3].
“Tänä talvena laitetaan se svingi kuntoon ja 50 metriä lisää pituutta draiviin.” - Minä - viimeiset viisi talvikautta, joiden aikana ei koskettu kertaakaan mailoihin, ei tehty liikkuvuusharjoitteita, eikä varsinkaan keskivartalon stabiliteetti- ja voimaharjoitteita.
Tutkimuksen mukaan lonkankoukistajien pituudella, lantion seudun lihaksiston rentoudella, plyometrisellä harjoittelulla (kimmoisuusharjoittelu) ja keskivartalon voimaharjoittelulla on suoria vaikutuksia lyöntipituuksiin ja lyöntien tarkkuuteen[4][5].
Omaa golfpeliä kehittäessä kehon huoltaminen on tärkeä osa kehityksen jatkumista ja pelikunnossa pysymistä. Ei siis kannata odottaa siihen asti, että kentälle meno ei enää onnistu, vaan ylläpitää kehon hyvinvointia ja liikkuvuutta jo etukäteen. Kehonhuolto ammattilaisen kanssa saattaa auttaa saamaan myös enemmän irti omasta pelistä ja auttaa nauttimaan golfista enemmän ja useammin kuin allekirjoittaneen kaksi unelmakierrosta kesässä.
Ilari Peltomäki
Kiropraktikko
MChiro, D.C.
Lähteet:
Tunnistatko itsesi aktiiviseksi liikkujaksi? Voitko sanoa harrastavasti liikuntaa säännöllisesti? Mitä oikein tarkoittaa aktiiviliikkuja tai säännöllinen liikkuminen? Onko niille määritelmää? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee 18–65 –vuotiaille kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa tai vaihtoehtoisesti raskasta kestävyysliikuntaa 1h15min viikossa. Tämän lisäksi lihaskuntoa ja koordinaatiota ylläpitävää liikuntaa tulisi harrastaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Onko sinulla joskus ollut jäykkä olo ja tuntuu kuin liikkuvuutesi ei riitä? Tällainen olo saattaa tulla kesken päivän askareiden tai urheilusuorituksen yhteydessä. Liikkuvuus tarkoittaa nivelten liikelaajuutta. Se on moniulotteinen konsepti ja on tärkeää ottaa huomioon kuinka esimerkiksi notkeus ja venyvyys ja stabiliteetti vaikuttavat liikkuvuuteesi. Liikkuvuudessakin on hyvä muistaa kultainen keskitie, koska liiallinen jäykkyys ja yliliikkuvuus voivat kummatkin aiheuttaa kiputiloja ja toimintakyvyn heikkenemistä.
Jokaisen meistä täytyy hengittää elääksemme. Hengittämisen kuuluisi olla vaivatonta ja tapahtua ilman että siihen tarvitsee kiinnittää huomiota. Kaikilla näin ei kuitenkaan ole. Tutustu kiropraktikkomme Jasminin blogikirjoitukseen ja siihen miten kiropraktiikka voi auttaa sinua hengittämään vaivattomammin ja sen myötä keventämään päivittäistä olemistasi.
Ravintoneuvojamme Therese Österlund tarjoaa tiukan ravintopaketin, jolla voit vahvistaa immuniteettiasi. Jos taas olet jo sairastunut, tässä infopakkauksessa löytyvät ohjeet oikeaan ruokavalioon, joka buustaa paranemista.
Lisäksi Therese neuvoo, mitä ravintolisiä kannattaa suosia omassa ruokavaliossaan.
