ViaVital Blogi

Tämän blogin aiheissa on asioista, joista syntyy hyvinvoiva elämä. Blogia pitävät Team ViaVitalin jäsenet, yhdessä vierailevien omien alojensa asiantuntijoiden kanssa. Kirjoituksia sekä videoita julkaistaan säännöllisen epäsäännöllisesti, aina kun inspiraatio kohtaa sopivan ajankohdan.

Särkylääkkeet – Nopea helpotus vai tie turmioon

Julkaistu 10/2012

Jokainen meistä on varmasti ainakin joskus joutunut turvautumaan särkylääkkeisiin. Tämä ei isommin vaikuta jos kyseessä on satunnainen burana joka otetaan oloa helpottamaan. Mutta entä kun kivusta tulee kroonista ja särkylääkepaketista vakituinen kumppani.

Pitkäaikainen särkylääkkeiden käyttö voi todistetusti aiheuttaa monenlaisia sivuvaikutuksia. Yleisimpiä ovat erilaiset päänsäryt, huimaus, pahoinvointi, ripuli sekä erilaiset vatsa- ja suolistovaivat. Etenkin voimakkaat tulehduskipulääkkeet ovat erityisen haitallisia vatsan ja suoliston toiminnalle. Vatsa ja suolisto ovat tärkeä palanen immuniteettiamme ja särkylääkkeiden aiheuttama vahinko heijastuu suoraan kehomme puolustuskykyyn.

Särkylääkkeiden aiheuttamat terveysriskit ovat oikeasti olemassa. Eräiden arvioiden mukaan Suomessa jopa sata ihmistä vuodessa kuolee särkylääkkeistä johtuviin syihin. Niistä kärjessä ovat sisäiset verenvuodot sekä sydäninfarktit.

Mutta mikä on siis vaihtoehto kipupillerille? Särkylääkkeet itsessään eivät paranna syytä kipuun vaan ne lähinnä maskeeraavat oiretta, eli tässä tapauksessa särkyä piiloon. Usein kun kipulääkkeen vaikutus loppuu niin myös oireet palaavat. Kipu itsessään voidaankin nähdä eräänlaisena elimistön hälytysjärjestelmänä. Kivun avulla elimistömme kertoo aivoille olemassa olevasta ongelmasta, jota aivot näin osaavat varoa ja siten olla aiheuttamatta lisää vahinkoa. Usein jo tulehdukseen liittyvä pehmytkudoksen turpoaminen sekä tulehdukseen liittyvät kemialliset välittäjäaineet saattavat ärsyttää hermostoa ja sitä kautta aiheuttaa kipua kehoomme. Kipulääkkeen teho perustuukin siihen että se ”blokkaa” välittäjäaineet aivoiltamme jolloin aivot eivät enää tunnista ongelmaa.

Särkylääkkeet hoitavat vain oiretta mutta eivät paranna syytä kipuun

Voimme käsitellä asiaa esimerkin avulla. Jos astut lasinsiruun joka aiheuttaa sinulle kipua, niin korjaatko ongelman nappaamalla särkylääkkeen vai pyritkö poistamaan häiriötekijän eli tässä tapauksessa lasinsirun jalastasi?

Kiropraktiikan toimintaperiaate perustuu nimenomaan kivun syyn kartoittamiseen sekä tämän syyn korjaamiseen eikä onnistuneeseen lopputulokseen riitä pelkkä kipujen ja särkyjen häviäminen.

Paranemista voi edesauttaa myös oikeanlaisella ruokavaliolla ja sen kautta vaikuttaa miten tulehdustila etenee kehossa. Tietyt ruuat lisäävät tulehdusta, kun taas jotkut ruoka-aineet vähentävät tulehdusta. Jos tulehdusta pystytään hillitsemään ruokavaliomuutoksilla, vaikuttaa se myös suoraan särkylääkkeiden kulutukseen. Perusohjenuorana hyvällä tiellä tulehdusta vastaan pysyy kun suosii tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, kokojyväviljatuotteita, pähkinöitä ja hyviä rasvoja. Tulehdusta puolestaan lietsovat prosessoitu ruoka, maitotuotteet, liha sekä erilaiset sokerit ja makeutusaineet.

Eli ensi kerralla kun kolottaa tai särkee, kannattaa miettiä että jättäisikö sittenkin sen buranapaketin kaappiin ja tekisi asialle sittenkin jotain konkreettisempaa.

Simo Poutanen
10/2024

Kiropraktiikka ja koliikki: Vauvan itkun piilevien syiden hoitaminen

Vauvan koliikki on jo pitkään saanut vanhemmat tuskastumaan. Koliikkia esiintyy jopa 21%:lla vauvoista ja koliikki on yksi yleisimmistä syistä, joiden vuoksi vanhemmat kääntyvät lääkärin puoleen vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Vaikka koliikin tarkka syy on edelleen epäselvä ja monet eri tekijät saattavat vaikuttaa siihen, tutkimukset viittaavat siihen, että koliikki saattaa liittyä vauvan kehon toimintaan, erityisesti yläkaularangan alueella.

Tästä tekstistä löydät tietoa koliikista uudenlaisesta näkökulmasta ja opit myös laajemmin vauvan epämukavuuksien syistä ja hoitamisesta.

Rosita Aflatuni
Rosita Aflatuni
Kiropraktikko, D.C.
10/2023

Liike on lääke

Tunnistatko itsesi aktiiviseksi liikkujaksi? Voitko sanoa harrastavasti liikuntaa säännöllisesti? Mitä oikein tarkoittaa aktiiviliikkuja tai säännöllinen liikkuminen? Onko niille määritelmää? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee 18–65 –vuotiaille kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa tai vaihtoehtoisesti raskasta kestävyysliikuntaa 1h15min viikossa. Tämän lisäksi lihaskuntoa ja koordinaatiota ylläpitävää liikuntaa tulisi harrastaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Ilari Peltomäki
Kiropraktikko, MChiro (Hons)
09/2022

Liikkuvuuden tasapaino

Onko sinulla joskus ollut jäykkä olo ja tuntuu kuin liikkuvuutesi ei riitä? Tällainen olo saattaa tulla kesken päivän askareiden tai urheilusuorituksen yhteydessä. Liikkuvuus tarkoittaa nivelten liikelaajuutta. Se on moniulotteinen konsepti ja on tärkeää ottaa huomioon kuinka esimerkiksi notkeus ja venyvyys ja stabiliteetti vaikuttavat liikkuvuuteesi. Liikkuvuudessakin on hyvä muistaa kultainen keskitie, koska liiallinen jäykkyys ja yliliikkuvuus voivat kummatkin aiheuttaa kiputiloja ja toimintakyvyn heikkenemistä.

Ilari Peltomäki
04/2022

Kiropraktiikka hyödyttää golfareita monella tavalla

ViaVitalin kiropraktikko Ilari Peltomäki on itse aktiivinen golfari ja tietää millaisia vaivoja pelaajille voi tulla.

Mutta tiesitkö että kiropraktiikka auttaa tehokkaasti moniin urheiluvaivoihin ja jopa tekee swingistä rennomman? 

Lue Ilarin blogikirjoitus ja löydä kiropraktiikan hyödyt.

Ilari Peltomäki
07/2021

Paranna hengittämistäsi kiropraktiikalla

Jokaisen meistä täytyy hengittää elääksemme. Hengittämisen kuuluisi olla vaivatonta ja tapahtua ilman että siihen tarvitsee kiinnittää huomiota. Kaikilla näin ei kuitenkaan ole. Tutustu kiropraktikkomme Jasminin blogikirjoitukseen ja siihen miten kiropraktiikka voi auttaa sinua hengittämään vaivattomammin ja sen myötä keventämään päivittäistä olemistasi.

Jasmin Aflatuni